Ongelmana Maito

07.05.2017

Maitotuotteiden maihinnousu

Nykyinen maatalouskulttuurimme on tehnyt voimakkaalla prosessoinnillaan maidosta tuotteen, joka on kuin haamu siitä mitä maito on aikanaan ollut vapaasti kasvaneesta lehmästä vastalypsettynä. Pastörointi ja homogenointi tuhoaa käytännössä kaikki mahdolliset terveyttä hyödyttävät ainesosat maidosta ja ihmisille tarjotaan valkoista vettä muistuttavaa juomaa terveysvaikutteisena. Juuri julkaistu ja suomennettu kirja, “Vallankumouksellinen Maito” (Fredrik Colting, 2012) käsittelee aihetta tarkasti. Käsittelemättömässä maidossa on jäljellä nämä hyödylliset ainesosat (mm. vitamiinit, entsyymit, rasvahapot, bakteerit).Tämä artikkeli tarkastelee aihetta kriittisesti erityisesti nykyaikana tarjotun maitotuotteiden ja terveyshaittojen näkökulmasta.
Agressiivisten mainoskampanjoiden, maitoteollisuuden ja muun hypen vuoksi lehmänmaidosta on tullut ihmisten perusravintoa. Tutkimusten mukaan jopa 10% energiasta saadaan maidosta Yhdysvalloissa. Frank Oski, M.D., kirjoitti jo vuonna 1977 kirjassaan “Don’t Drink Your Milk” seuraavasti:
“Fakta on se, että lehmän maidon juominen on liitetty raudanpuuteanemiaan vastasyntyneillä sekä lapsilla sekä maito aiheuttaa mm. vatsakramppeja ja ripulia suurimmassa osassa maapallon väestöstä. Monimuotoiset allergiat ovat myös maidon juomisen syynä; lisäksi on esitetty, että maidolla on myös rooli ateroskleroosin ja sydänkohtausten esiintymisessä… Mikään muu nisäkäslaji (paitsi ihminen) ei käytä maitoa imetysajan jälkeen. Vasikat kukoistavat lehmän maidolla. Lehmän maito on vasikoille.”

Maidon juomista ei olisi ikinä pitänyt aloittaakaan; sen ei ole ollut tarkoitus ravita ihmistä missään olosuhteessa. Maito (saman nisäkäslajin) yleisesti kasvattaa jälkeläisen nopeasti isokokoiseksi sekä kehittää immuunisysteemiä ja estää sairauksia erilaisten hormonien ja peptidien siirtyessä verenkiertoon. Tämä nerokas systeemi on evoluution tulosta, jossa heikoista poikasista tulee nopeasti vahvoja nuorukaisia.
65% ihmisistä maapallolla saavat jonkinlaisia oireita maidosta: ilmavaivoja, turvotuksia, ruuansulatusongelmia. Yleisimmin tämä aiheutuu laktoosin (maitosokerin) sietämättömyydestä sen vuoksi, etteivät ihmiset kykene tuottamaan laktoosia pilkkovaa entsyymiä eli laktaasia. Merkittävän poikkeuden tähän tekevät Pohjois-Eurooppalaiset (mm. Suomi). Maito ei sovi ihmiselle ja sen vuoksi suurin osa ihmisistä saa oireita. Maito on tavallaan vieras aine keholle, jota sitten hyljitään. Muutamilla alkuperäiskansoilla tehdyillä kokeilla on havaittu, ettei näillä ole käytännössä lainkaan laktoosinsietokykyä viitaten myös siihen, ettei maito ole missään vaiheessa kuulunut heidän ravinnokseen (1).

Ongelmallinen maito

Maidossa on n. 80 erilaista hormonia tai bioaktiivista peptidiä, joiden tehtävänä on siis kasvattaa vasikasta iso lehmä. Näihin kuuluu mm: insuliini, IGF-1, betacellulin, kasvuhormoni, estrogeenit, progesteroni, testosteroni, somatostatiini, relaksiini, prolaktiini, laktoferriini, immunoglobuliinit, kaseiinit, kasomorphiinit, kasokiinit ym. Vaikka nykyajan maito onkin pastöroitua ja homogenoitua, monet hormoneista ja bioaktiivisista peptideistä säilyvät maidossa. Tuottaakseen ihmiselle haittaa, täytyy näiden ainesosien päästä suolistomme tiiviiden liitosten läpi verenkiertoon. Normaali suolistossa tämän ei pitäisi olla ongelma, mutta esim. vuotavan suolen oireyhtymää sairastavilla ongelma on merkittävä (vuotavaa suolta sairastaa hyvin merkittävä osa ihmisistä tästä tietämättään). Vieraat lehmän maidon ainesosat (alfa- ja beta-kaseiini, kasomorfiini, butyrofiliini) tunnistetaan veressä immuunijärjestelmän kautta vieraiksi aineiksi ja tämä aiheuttaa vasta-ainereaktion. Nämä taas liittyvät myöhemmässä vaiheessa allergian ja autoimmuunireaktioiden syntymiseen. Yliherkkyys maidolle liittyy myös oleellisesti gluteeni-intoleranssiin, millä on vahva yhteys vuotavan suolen oireyhtymän syntyyn.

Ruokakaupasta ostettava maito on yleisesti hyvin heikkoa ravintoa ihmiselle verrattuna esim. kasviksiin, mereneläviin, lihaan ja hedelmiin (perus paleoliittinen ruoka). Maitoa mainostetaan yleisesti hyvänä kalsiumin ja d-vitamiinin lähteenä, mutta tämäkään ei aivan pidä paikkansa. Lasi maitoa (2.4dl) sisältää 3.6 IU:ta D-vitamiinia (eli 0.09mikrog.). Saavuttaaksesi 600IU (15mikrog.) D-vitamiinimäärän tulisi juoda 167 lasia maitoa! Ja jos halutaan vielä selvästi korkeampia D-vitamiinimääriä, tulisi maitoa kiskoa niin paljon ettei kukaan tähän pysty edes viikon sisällä puhumattakaan siitä kalorimäärästä mitä tästä tulisi energiaksi. Maidon kalsium on huonosti imeytyvää ja maidon happamuuden vuoksi nettokalsium (virtsaan eritetty kalsiumin määrä) jää negatiiviseksi. Luuston terveyden kannalta tämä on erittäin ongelmallista.

Maito ja metaboliset sairaudet sekä systeeminen inflammaatio

Vuonna 1915 Dr. Sippy kirjoitti artikkelin Journal of the American Medical Associationiin ja ehdotti että mahahaavoja hoidettaisiin maidolla sekä kermalla. Tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään: 1) Koehenkilöt, joilla on mahahaava sekä jotka seurasivat “Sippy Diet:ia, 2) Koehenkilöt, joilla on mahahaava jotka eivät seuranneet “Sippy Diet:ia” ja 3) Koehenkilöt, joilla ei todettu mahahaavaa.  Tutkimuksessa todettiin merkittävä sydänkohtausten esiintyvyys 1)-ryhmässä, kun muilla ryhmillä ei ollut lisääntynyttä sydänkohtauksen esiintyvyyttä. Mikä asiasta tekee huomattavan, on se että ero ei ollut muutamia prosentteja, vaan peräti 42%:lla 1)-ryhmän potilaista oli sydänkohtaus, mikä johti kuolemaan.
Useat tutkimukset osoittavat, että maidon ja rasvattomien maitotuotteiden käyttö on yhteydessä sydänsairaudesta johtuviin kuolemiin (2-5).

Toisaalta muutama tutkimus osoittaa että rasvaisten maitotuotteiden käyttö saattaa ehkäistä sydänverisuonitauteja sekä sydäninfaktia. Erityisesti siis maidon rasva, trans-palmitoleiinihappo, näyttäisi yhden tutkimuksen mukaan ehkäisevän lihavuutta sekä tyypin II diabeteksen syntymistä (6). Tosin tutkijat ovat arvioineet vain yhden tekijän mahdollisia vaikutuksia tässä, mutta positiiviset vaikutukset maidon rasvan osalta voivat selittyä myös CLA:n, K2-vitamiinin ja butaanihapon vaikutusten kautta.

Vuonna 2010 Nature:ssa julkaistun tutkimuksen mukaan 16v seuranta-aikana 25-78 vuotiailla Australialaisilla oli eniten maidon rasvoja nauttivilla 69% pienempi riski sydän- ja verisuonitautiperäiseen kuolemaan kuin vähiten maidon rasvoja nauttivilla (7).
Kyseessä on jälleen epidemiologinen tutkimus, mistä ei voida päätellä suoraan syy-seuraussuhdetta, mutta tukee löydöksiä joiden mukaan maidon rasva olisi se hyödyllinen osa terveydellisesti.

Systeeminen inflammaatio eli tulehdus tarkoittaa yleistä kehon tulehdustilaa, mikä altistaa erilaisilla sairauksille. Mekanismeja on monia ja maidolla on keskeinen rooli tämän synnyssä. Maidon käyttö on yhdistetty merkittävään insuliiniresistenssiin sekä metaboliseen oireyhtymään. Maidon glykeeminen indeksi on näennäisesti matala (=27), mutta insuliini-indeksi on huikean korkea (90 maidolle, rasvattomalle jugurtille 115). Vastaavasti valkoisen leivän insuliini-indeksi on 100. Dr. Hoppe suoritti v. 2005 tutkimuksen, jossa 24 kahdeksanvuotiasta poikaa saivat peräkkäisinä ajanjaksoina kaksi erilaista ruokavaliota: runsaasti maitotuotteita sisältävä ruokavalio tai runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio. Runsaasti maitoa sisältävän ruokavalion aikana insuliinivaste heikkeni lähes 100% ja viikossa kehittyi kaikille insuliiniresistenssi. Vastaavasti runsaslihaisessa ruokavaliossa insuliiniarvot eivät muuttuneet ja normaali insuliinimetabolia säilyi (8).

Tutkimuksissa (Cordain et. al.) maidon käytön on todettu aiheuttavan aknea pro-inflammatorisen vaikutuksensa vuoksi, mikä liittyy oleellisesti insuliiniresistenssin syntymiseen (vastaavasti myös muut korkeaglykeemiset ruuat liittyvät tähän) (9-10). Vastaavasti matalan GI:n ruuat ja korkeaproteiininen ruokavalio parantaa aknen oireita (11).

Liiallinen maidon käyttö lisää liman tuotantoa hengitysteissä beta-kasomorfiini-7:n kautta, jota on maidossa runsaasti. Erityisesti astmaatikoilla kyseinen peptidi aiheuttaa liman tuotantoa ja voi pahentaa astman oireita.

Vuonna 2007 Harvardissa tehdyn meta-analyysin mukaan runsas maitotuotteiden käyttö lisää merkittävästi riskiä sairastua Parkinsonin tautiin (12). Mekanismia ei vielä tiedetä ja vaikka kyseessä on korrelaatio eikä kausaliteetti, niin voidaan pohtia mahdollista vaikutusta systeemisen inflammaation kautta. Insuliiniresistenssillä näyttää myös olevan rooli Parkinsonin taudin kehittymisessä. Meta-analyysin löydöksiä tukee Honolulu Heart Program -ohjelmasta jukaistu tutkimus, jossa seurattiin 45-68 vuotiaita miehiä (n=7500) 30 vuoden ajan. Noin puoli litraa maitoa juovilla oli 2.3-kertainen riski Parkisonin taudin kehittymisen verrattuna miehiin, jotka eivät juoneet maitoa lainkaan (13).

Liikaa kalsiumia?

Paleo-ruokavaliossa on keskimäärin 70% suositellusta kalsium-saannista. Tämä viittaa evolutiivisesta aspektiivista ravintosuositusten valossa merkittävään kalsiumin yliannostukseen suurella osalla ihmisistä. Maidon käyttö ja liiallinen kalsiumin saanti onkin yhdistetty terveysongelmiin, erityisesti sydämen osalta. Vuonna 2010 British Medical Journal:ssa julkaistussa meta-analyysissä Dr. Bolland löysi yhteensä 26 erillistä tutkimusta, joissa oli yli 20000 osallistujaa. Tuloksena oli, että liiallinen kalsiumin nauttiminen lisää merkittävästi sydänkohtausriskiä ja äkkikuolemia. Korkea kalsiumin saanti joko lisäravinteena tai ruokavaliosta liittyy oleellisesti ateroskleroosin kehittymiseen (14).

Vuonna 2007 Harvardissa julkaistun meta-analyysin mukaan korkealla kalsiumin saannilla ei ollut lonkkamurtumia estävää vaikutusta 170000 naisella ja 68000 miehellä. Lisäksi samassa tutkimuksessa todettiin, että lisääntynyt kalsiumin käyttö jopa lisäsi lonkkamurtumia kun analysoitiin erikseen viisi kokeellista tutkimusta aiheesta. Vuonna 2011 toistetussa meta-analyysissa todettiin, että vähäinen maidon saanti ei lisää murtumariskiä eikä korkea maidon saanti ehkäise tätä (15).

Korkea kalsiumin saanti aiheuttaa myös magnesiumin puutosta. Magnesiumin saanti on todettu useissa tutkimuksissa olevan yksi tärkeimmistä sepelvaltimotaudin ehkäisevistä tekijöistä. Kalsium-magnesium epäsuhta ravinnosta (liikaa kalsiumia ja liian vähän magnesiumia) lisää merkittävästi sydänkohtausriskiä. Maidon kalsium-magnesium-suhde on 12:1, kun taas esim. vastaavasti paleo ruokavalion kalsium-magnesium-suhde on lähellä 2:1, mikä olisi terveyden kannalta optimaalisin.

Maitotuotteissa on eroja

On olemassa myös täysin käsittelemättömiä maitotuotteita, mitkä ovat huomattavasti harvemmin terveydelle ongelmallisia ja terveille ihmisille voivat olla jopa terveydelle edullisia. Tähän kategoriaan kuuluu mm. raaka- eli tinkimaito sekä yleisesti käsittelemättömät hapanmaitotuotteet ja fermentoidut maitotuotteet. Käsittelemättömässä maidossa on itsessään laktaasientsyymiä, mikä pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä. Moni joilla on ongelmia pastöroitujen maitotuotteiden kanssa sietävät raakamaitotuotteita hyvin. Fermentoiduista maitotuotteista erityisesti Kefiirillä on runsaasti terveyttä edistäviä vaikutuksia; probiootit ja K2-vitamiini ovat tärkeitä suoliston ja luuston terveydelle. Kefiirin probiootit voivat mm. ehkäistä eri allergioiden syntyä (16). Suomessa Kefiiriä on suhteellisen vaikea löytää, mutta sitä voi tehdä myös itse.

healthy-weight-for-children.jpg

Kokeile maidotonta ja viljatonta ruokavaliota

Nykyaikainen prosessointi on pilannut mahdollisesti ravinteikkaan ruoka-aineen. Toisaalta , ei toisen nisäkkään maito ole ihmiselle sopivaa ravintoa. Vältä kaikkia käsiteltyjä maitotuotteita jos esimerkiksi kärsit erilaisista allergioista, kroonisista ylähengitystieinfektiosta, ylipainosta, metabolisesta oireyhtymästä, diabeteksesta, syövästä, autoimmuunisairauksista tai suolisto-ongelmista. Karsi näiden ohella ruokavaliosta pois viljatuotteet sekä palkokasvit ja tee uusi arvio 30-60vrk jälkeen. Raakamaitotuotteita sekä kefiiriä voi kokeilla tämän jakson päätteeksi ja katsoa aiheuttavatko nämä oireita. Kaikkien maitotuotteiden demonisointi onkin mielestäni ongelmallista ja kuten missä tahansa muussakin ravintoon liittyvässä, laadulla on valtava merkitys.

Olli Sovijärvi, LL, Integraalinen lääketiede

Tutkimusviitteet:

1. Malmström H. et.al. High frequency of lactose intolerance in a prehistoric hunter-gatherer population in northern Europe. BMC Evolutionary Bology. 2010:10:89.
2. Renaud, S. & de Lorgeril M. Dietary lipids and their relation to ischaemic heart disease: from epidemiology to prevention. Journal of Internal Medicine. Supplement. 1989;731:39-46.
3. Segall JJ. Dietary lactose as a possible risk factor for ischaemic heart disease: review of epidemiology. International Journal of Cardiology.1994 Oct;46(3):197-207.
4. Segall JJ. Plausibility of dietary lactose as a coronary risk factor. Journal of Nutritional and Environmental Medicine. 2002:12:217-229.
5. Moss M. & Freed. D. The cow and the coronary: epidemiology, biochemistry and immunology. International Journal of Cardiology. 2003:87:203-16.
6. Mozaffarian D. et. al. Trans-Palmitoleic Acid, Metabolic Risk Factors, and New-Onset Diabetes in U.S. Adults. Annals of Internal Medicine. 2010:12:790-799.
7. Bonthuis M. et. al. Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. European Journal of Clinical Nutrition. 2010:64:569-577.
8. Hoppe C. et.al. High intakes of milk, but not meat, increase s-insulin and insulin resistance in 8-year-old boys. European Journal of Clinical Nutrition. 2005:59:393-398.
9. Cordain L. et.al. Acne Vulgaris: a disease of Western civilization. Archives of Dermatology. 2002:138:1584-90.
10. Cordain L. Implications for the role of diet in acne. Seminars in cutaneous medicine and surgery. 2005:24:84-89.
11. Smith R. et.al. A low-gylemic-load diet improves sympotms in acne vulgaris patiens: a randomized controlled trial. American Journal of Clinical Nutrition. 2007:86:107-115.
12. Honglei C. et.al. Dairy products and risk of Parkinson’s disease. American Journal of Epidemiology. 2007:165:998-1006.
13. Park M. et.al. Consumption of milk and calcium in midlife and the future risk of Parkinson disease. Neurology. 2005:64:1047-51.
14. Bolland M. et.al. Effect of calcium supplements on risk of myocardial infarction and cardiovascular events: meta-analysis. British Medical Journal. 2010 Jul29;341:c3691.
15. Bischoff-Ferrari H. et.al. Milk intake and risk of hip fracture in men and women: a meta-analysis of prospective cohort studies. Journal of Bone and Mineral Research. 2011:26:833-839.
16. Wei-Sheng H. et.al. The Antiallergic Effect of Kefir Lactobacilli. Journal of Food Science. 2010:8:244-252.

07.05.2017Stevia, mitä se on?
07.05.2017Kalsium ja sen merkitys luuston terveydelle
07.05.2017Maksa ja maksanpuhdistus
07.05.2017Autoimmunisairaudet lisääntyvät hälyyttävästi
07.05.2017Vesi Ja Suola
07.05.201760 päivän "sokeridieetti" tuhosi terveyden.
07.05.2017Suolihuuhtelu (kahvilla)
07.05.2017Suoliston bakteerit ja Mielen terveys
07.05.2017Oletko koskaan ajatellut mitä elimistössäsi tapahtuu juotuasi Coca Colaa??
07.05.2017Oodi ohutsuolelle

Siirry arkistoon »